Agatha Christie - Hänet täytyy tappaa

Juuri äsken aivan itse luettua.

 

Agatha Christie: ”Hänet täytyy tappaa”, suomennos Helsingin yliopiston suomentajakurssin työryhmä, WSOY, SaPo nro 121, 1972, 3. painos, 204 s. Alkuperästeos ”Appointment with Dearth”, 2.5.1938, Collins Crime Club, UK, ja 1938, Dodd, Mead and Company, US.

Agatha Christien 35. kirja.

 

Tämä kirja oli kovin erilainen kuin aikaisemmat. Ja osoitti, että Christienkin tuotanto kannattaa lukea järjestyksessä. Pienet viittaukset Hercule Poirotin aiempiin tapauksiin tuovat lisämaustetta kokonaisuuteen. Tarina jakautuu rakenteellisesti kahteen, toisistaan hyvin selkeästi erottuvaan osaan.

Ensimmäinen osa on suorastaan ahdistava, epämiellyttävä kuvaus amerikkalaisen perheen elämästä ja sen jäsenten keskinäisistä suhteista. Henkisellä sadismilla herkuttelevan matriarkan, leskirouva Boyntonin, henkilö ja hänen ympärillään tahdottomina pyörivät perheenjäsenet ovat niin epäuskottavia, että ajatus lukemisen keskeyttämisestä herää mieleen. Miksi Christie kirjoittaa tällaista?

Kirjan toisessa osassa Poirot tulee mukaan kuvioon ja selvittää yksinkertaisella kuulustelutekniikallaan – ”minulla taitaa olla lahjoja” – tapahtumien kulun, selittää, miksi kukin vuorollaan on voinut murhan tehdä, ja lopulta, luonnollisesti, paljastaa syyllisen. Osallisten teot, oletukset tapahtumista, reaktiot ja oikea totuus ovat erinomaisen rikostarinan kuvausta.

Rakenteensa lisäksi, teksti sisältää myös toisen, erittäin selkeän poikkeaman aiempaan Christien tuotantoon. Tämä muutos on niin selvä, että suorastaan hämmästyttää ja hyppää silmille. Tarinan sivuhenkilöinä olevien arabipalvelijoiden ja –oppaiden juutalaisten moittimista ja syyttämistä kaikesta mahdollisesta pahasta paheksutaan, useammassakin yhteydessä, vaikka asialla ei ole mitään kytköstä itse rikostarinaan. Aina aiemmin Christie on kuvannut juutalaiset teoksissaan tietynlaisin kasvonpiirtein ja luonteenominaisuuksin, nyt ei. Mutta kirjaa kirjoittaessaan Christie elikin oikeasti vuotta 1938 ja on ollut mitä tietoisin maailman tapahtumista, natsismin noususta, juutalaisvainoista ja Hitlerin hahmosta, sadistina, joka alistaa ympärillään olevat sokeasti tottelemaan itseään…

Tämä kertomus, ”Appointment with Death”, vaikuttaa vahvasti yhteiskunnalliselta kirjoitukselta, jossa Christie käyttää omaa genreään mielipiteensä ilmaisemiseen. Halusiko hän kertoa, että kun sadistista tyrannista päästään eroon, ihmiset voivat elää jälleen vapaina ja onnellisina.

 

Kirjalle kolme tähteä viidestä, kannattaa lukea. Käsissä pienellä fontilla painettu laitos, jonka kansikuva tiivistää sen, mistä oli kysymys.

 

Jorma Kajaste

Antikvaarinen Kirjakauppa Tessi 

Tapiolan puutarhakaupunki

Powered by Aava 3