Agatha Christie - Syyttävä sormi

Juuri äsken aivan itse luettua

 

Agatha Christien 46. teos: ”Syyttävä sormi”, Eeva-aikakausilehdessä ilmestyneen jatkoromaanin Sorella Soverin suomennoksen tarkistanut Eva Siikarla, WSOY, 1972, SaPo-sarja nro 142, 1. painos, 193 sivua, kansi Heikki Ahtiala. Alkuperäisteos ”The Moving Finger”, Dodd, Mead and Company, US, heinäkuu 1942, ja Collins Crime Club, UK,  kesäkuu 1943.

Jerry Burton, lento-onnettomuudessa selkänsä loukannut lentäjä, ja hänen sisarensa Joanna Burton muuttavat Jerryn toipumislomalle Lymstockiin, pieneen maalaiskylään. Pian he huomaavat kuitenkin joutuneensa keskellä myrkyllisten, nimettömien kirjeiden skandaalia. Ja ruumiskin ilmaantuu aikanaan.

Tarina pyörii vahvasti Jerryn ja Joannan ympärillä, kirjan minä-hahmona on Jerry. Neiti Marple, joka rikokset ratkaisee, luonnollisesti, ilmaantuu mukaan kovin myöhään ja on tekstissä mukana vain aivan muutamalla sivulla.

Kirjasta jää hieman vanhahtaneen lipstick-romaanin maku. Sen verran tärkeäksi parit parinmuodostukset muuttuvat tarinassa. Christie on varmaan laskenut, että tällaista kaivataan tuohon maailmanaikaan ja yhdistää siihen rikostarinan.  Tai päinvastoin. Kuinka vaan, rikos ja sen lopulliset selvittelyt tulevat hieman töksähtäen, jopa epäuskottavasti riskiä ottaen, esille ja ovat tietysti nerokkaat. Mutta itse kirja ei sitä tällä kertaa ole. Ihan luettava kokonaisuus, mutta ei Christien parhaimmistoa millään tavalla.

Käsissä 70-luvun ikävä liimanidos kirja, josta nyt alkoivat sivut irtoilla. Kansi aiheeseen liittyvä, mutta kovin, kovin köyhä.

Kolme tähteä viidestä.

 

Jorma Kajaste

Antikvaarinen Kirjakauppa Tessi 

Tapiolan puutarhakaupunki

 

Tästä pääset kommentoimaan alkuperäistä kirja-arviota Facebookissa.

Powered by Aava 3