Tapiola - paratiisi vanhoissa postikorteissa

Tämä sivu esittelee Tapiolan myymälässämme esillä olevaa, yli kahden sadan postikortin pysyväisnäyttelyä "Tapiola - paratiisi vanhoissa postikorteissa".  Seuraavassa näyttelyn esittelyteksti:

"Aikana, jolloin vaikeat ulkonaiset olosuhteet estävät asuntokysymyksemme parasta mahdollista ratkaisua ja pakottavat mm. asuntojen laadussa, koossa ja mukavuuksissa tinkimään paljosta, on ensiarvoisen tärkeätä muistaa, että asunnon itsensä ohella sen ympäristö on tavattoman merkitsevä tekijä luotaessa mahdollisimman suotuisaa elämänympäristöä ihmisille." - Heikki von Hertzen (1946)

Toisen maailmansodan aikaisten pommitusten aiheuttamat tuhot ympäri Eurooppaa toivat tarpeen pikaiselle jälleenrakennukselle. Asuntotuotanto oli sodan aikana vähentynyt monessa maassa sekä rahoitusongelmien että materiaalipulan takia, joten koteja piti sodan päätyttyä rakentaa nopeasti. Suomen kohdalla yksi suurimmista haasteista oli menetetyn Karjalan evakkojen uudelleensijoittaminen, sekä asuntojen rakentaminen erityisesti vähävaraisille ja lapsiperheille.

Silloisten laskelmien mukaan uusia asuntoja tarvittiin noin 60 000. Asuntopula oli vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka toi yhteen useita eri kansalaisjärjestöjä. Varatuomari Heikki von Hertzenin (1913-1985) johdolla Väestöliitto, Vuokralaisten Keskusliitto, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö, Virkamiesliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Invalidiliitto loivat pohjan Asuntosäätiön perustamiselle vuonna 1951. von Hertzen valittiin säätiön ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi ja Suomessa sekä laajalti maailmallakin ennennäkemättömän asuinalueen suunnittelu sai alkunsa. 

Englantilaisen kaupunkisuunnittelijan Ebenezer Howardin aatteen innoittamana von Hertzen oli kirjoittanut vuonna 1946 kirjan Koti vaiko kasarmi lapsillemme, jossa hän unelmoi puutarhakaupungin idyllistä. Tapiolaa rakennettaessa von Hertzen toteutti suunnitelmaansa, jossa ihminen pääsisi elämään luonnon helmassa, eri yhteiskuntaluokkien edustajat samassa asuinrakennuksessa. Pohjana käytettiin Teknillisen Korkeakoulun asemakaavaopin professorin Otto-Iivari Meurmanin jo vuonna 1945 tekemää asemakaavaa ja mukana aluetta luomassa oli useita huippuarkkitehteja, kuten Aarne Ervi, Aulis Blomstedt sekä Viljo Revell.

Tapiola vanhoissa postikorteissa on se kuva, joka ulkomaailmalle haluttiin tästä aikansa maailmankuulusta lähiöstä antaa 1950-luvulta aina 1990-luvulle saakka. Näyttelyn kortteja on ostettu takaisin ympäri maailmaa. Asuntosäätiön tuottamat mustavalkokortit muuttuvat hiljalleen rakennuksen kehitystä seuraaviksi ilmakuviksi, kuuluisimpien maamerkkien korostamiseksi ja lopulta Espoon kaupungin mainoskorteiksi, jolloin vaakunakin koristaa korttien kuvapuolta. 

Kuinka onnistunut Tapiolan muutos 2020-luvulle tultaessa on, sitä voi arvioida katselemalla ympärilleen ja vertaamalla näkemäänsä näiden postikorttien antamaan mielikuvaan. Onko paratiisi vielä täällä?

(klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi)

Postikorttikuvat - 13.jpg

Postikorttikuvat - 14.jpg

Postikorttikuvat - 1.jpg

Postikorttikuvat - 11.jpg

Postikorttikuvat - 10.jpg

Postikorttikuvat - 8.jpg

Postikorttikuvat - 9.jpg

Postikorttikuvat - 7.jpg

Postikorttikuvat - 6.jpg

Postikorttikuvat - 3.jpg

Postikorttikuvat - 5.jpg

Postikorttikuvat - 2.jpg

Postikorttikuvat - 12.jpg

Postikorttikuvat - 4.jpg

Postikorttikuvat - 15.jpg

Powered by Aava 3